Tähtivierailu

Lappeenrannan taidemuseo sai vieraaksi Ateneumista Järnefeltin Raatajat rahanalaiset (Kaski)1893 teoksen elokuun alussa. Museon ovi kävi tiuhaan neljän viikon aikana, kun yli 4200 taiteen kokijaa kävivät Kaskea ihailemassa.

 Iso osa vierailijoista oli lähialueen päiväkotien ja koulujen lapsia ja nuoria. Lapset ja nuoret toivat iloa ja elämää museon arkeen, kun ryhmät vierailivat museolla Kaskea katsomassa.  Melkein kuusikymmentä ryhmää kävi museolla näyttelyn aikana kokemassa, näkemässä ja pohtimassa Kasken tarinaa. Monet ryhmät vierailivat samalla Karjalan kasvojen- näyttelyssä sekä Etelä-Karjalan museon näyttelyissä.

 Lasten ja nuorten iloa ja ihmetystä oli silmiä avaavaa seurata vieressä.  Pienten ryhmät näkivät Kaskessa paljon sellaista, mitä itse en teoksessa ollut edes huomannut katsoa. Lapsen tapa ja kyky tulkita kuvia hämmästyttää, joka kerta, ennakkoluulottomuudellaan ja mielikuvitusrikkaudellaan. Havaitsin sen tuovan myös aikuiselle oivalluksia niin lasten elämästä kuin tavasta ajatella. Osa lapsista näki Kaskessa omien leikkiensä ja pelien hahmoja.  Osa jopa ajallisia kerroksia, kuten poika joka tulkitsi mäeltä siintävän maiseman olevan tulevaisuus.

Mieleenpainuvaa teoksen vierailussa oli myös ryhmien kiinnostus taidemuseon kulissien takaiseen. Merkittävä taideteos herätti paljon erityisesti nuorissa turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Miten teosta vartoidaan, miksi siihen ei saa koskea, miksi sen päällä on pleksilasi, onko tilassa lasereita, jotka polttavat jos menee liian lähelle työtä? 

On hienoa, että tällaiseen kierrokseen ryhdyttiin Suomen juhlavuoden kunniaksi. Loistavaa olisi jos vierailuja olisi useamminkin. Teosten kierrättäminen ympäri Suomea, antaa mahdollisuuden nähdä merkittäviä teoksia myös niille kansalaisille, joilla ei syystä tai toisesta ole tilaisuutta matkustaa Helsinkiin asti kansallisaarteita ihailemaan.

 Kirjoittaja on Hanna Lommi, taidekasvattaja ja Lappeenrannan taidemuseossa toimiva aluetaide-ja yleisötyön amanuenssi. 

________________________________________________________________________________

Kuvataidekoululaisia Kaskea tutkimassa. Kuva: Veera Koukka

Kuvataidekoulu vieraili Kaskea ihailemassa

Lappeenrannan kuvataidekoulun syyslukukausi sai hienon aloituksen, kun Eero Järnefeltin Kaski saapui lähellä sijaitsevaan Lappeenrannan Taidemuseoon elokuussa. Lähes kaikki kuvataidekoulun ryhmät alle kouluikäisistä aikuisiin ovat vierailleet ihastelemassa ja ihmettelemässä maalausta.

Erityisesti 7-9-vuotiaat kiinnostuivat maalauksen tarinasta. “Mitä nuo tekevät?”, “Miksi noilla on ihan rikkinäiset vaatteet?”, “ Miksi tuo tyttö on niin surullinen ja likainen?” ja ennen kaikkea: “Kuka tuo tyttö on?” Museon henkilökunta, maalauksesta kertova video ja juliste antoivat meille vastauksia. Pikkupiika Johanna Kokkosen tarina oli koskettava, lapset pohtivat mahtoiko hän käydä lainkaan koulua ja oliko hänellä yhtään lelua. Osa oli sitä mieltä että maalaus oli vähän pelottava. Museon opas kertoi kuulleensa, että taiteilija oli tahallaan itkettänyt Johanna-piikaa jotta saisi maalattua tämän vielä kurjemman näköiseksi. Tämän tiedon oppilaat ottivat tyrmistyneinä vastaan. Vanhemmat oppilaat olivat sen sijaan kiinnostuneita maalauksen tekniikasta, sommittelusta ja sen yhteiskunnallisesta viestistä.

Monissa ryhmissä jatkettiin vielä teoksen käsittelyä kuvataidekoululla. 7-vuotiaiden arkkitehtuuri- ja ympäristötaidepainotteinen ryhmä rakensi Johanna-piialle mökkejä pienoiskoossa, 8-9-vuotiaat tekivät hänestä muotokuvia hiilellä piirtäen ja Kuviskundit-ryhmässä rakennettiin maalauksesta pienoismallit.

Keskustelut maalauksesta jatkuivat vielä viikkoja museovierailun jälkeen, se oli tehnyt moneen vaikutuksen. Osa oli vienyt perheensä katsomaan maalausta ja ripustanut julisteen omaan huoneeseensa.

Kaski tarjosi hienon visuaalisen ja kulttuurihistoriallisen elämyksen ja herätti eri-ikäisissä erilaisia kysymyksiä ja huomioita. Moni heistä tulee törmäämään teokseen vielä uudestaan museossa tai kuvana, toivottavasti se herättää silloin uusia kysymyksiä!

Lappeenrannan kuvataidekoulun kirjoituksen on laatinut Veera Kuokka, kuvataideopettaja 

Johanna kuvia. Kuva:Veera Kuokka