Suomi 100 Poikilo-museoissa ei jätä kylmäksi

Sirpaleista tarinaa suomalaisuudesta värittävät sota, rauha, uskonto ja vaeltava rajaseudun kansa – muun muassa

Kouvolan kaupungin Poikilo-museoissa käsitellään Suomen satavuotista historiaa perusteellisesti. Taidemuseon Sirpaleita suomalaisuudesta -näyttelyssä kuvataide ja visuaalinen kulttuuri tuovat historian ilmiöitä ihmeteltäviksi ja kaupunginmuseon Myytinmurtajat ja matkantekijät murtaa käsityksiä stereotyyppisestä suomalaisuudesta ja kertoo ikiaikaisesta muuttoliikkeestä Kymijoen varrella, rajaseudulla Kouvolassa. Näyttelyiden ydinsanomaa on huomio suomalaisuuden kaleidoskooppimaisesta sirpaleisuudesta, yhtenäisyydestä, joka on lähinnä illuusio.

Henry Ericsson, Hennalan vankileirillä I, 1931-1932. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola.

Illuusio yhtenäisyydestä – railo repeää vielä nykyäänkin

Illuusio yhtenäisyydestä on rakoillut pitkin matkaa Suomen itsenäisyyden aikana. Taidemuseossa käsitellään muun muassa sisällissotaa, oikeastaan ensimmäistä itsenäisen Suomen suurta, traagista haastetta. Sen luoma särö sivistyneistön huolella ja pitkään luomassa suomalaisuuskuvassa oli valtava ja korjaantui, jos korjaantui, vasta Talvisodassa. Näyttely kertoo sodan seurauksista Henry Ericssonin Hennalan vankileirillä piirtämän henkilökuvasarjan avulla – ja ottaa aiheeseen kantaa kuvanveistäjä Pekka Jylhän installaatiolla Tämä viha. Teos kunnioittaa kaikkia Kouvolan alueella kaatuneita sisällissodan uhreja korostaen jokaisen yksilön tärkeyttä ja osaa kokonaisuudessa, yhteiskunnassamme.

Pekka Jylhä, Tämä viha, 1987. Yhteisöllinen taideteos, johon kouvolalaiset osallistuivat tuomalla lasiastioita teosta varten. Taustalla Jylhän teos Kynttiläni paloi molemmista päistä, 1994, Rovaniemen taidemuseon kokoelmat. Kuva: Poikilo-museot /Pirkko Porkka.

Ajoittain keskustellaan taiteen kantaaottavuudesta ja siitä, onko sellainen edes suotavaa ja missä rajoissa. Poikilo-museot päätti Pekka Jylhän teoksen tilatessaan ottaa kantaa ja katsoa, millaista keskustelua vaikea aihe herättää. Oli mielenkiintoista, että vaikka teos koettiin kiinnostavaksi museovieraiden keskuudessa, varsinainen yleinen keskustelun aihe näyttelyssä on aivan muualla: uskonnon valtapiirissä. Harro Koskisen teos Sikamessias, joka on Kiasman kokoelmista lainassa, on edelleen, 48 vuotta luomisensa jälkeen, saanut osan suuresta yleisöstä närkästymään. Jopa siinä määrin, että mediakirjoittelun lisäksi joukko yksityisiä kouvolalaisia jätti museon asioista vastaavalle lautakunnalle pyynnön, että teos poistetaan näyttelystä välittömästi. Railo repeää – ja raivo – yhtenäisen kansan keskuuteen vielä nykyäänkin helposti.

Harro Koskinen, Sikamessias, 1969. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

On vaikea ennakoida, mikä taiteessa puhuttaa. Samaa ennakoimisen vaikeutta podetaan kaupunginmuseo Poikilon puolella. Juuri päättynyt näyttely Kilpakenttien sankarit, joka kertoi paikallisesta urheiluhistoriasta ja vilisi entis- ja nykyaikojen urheilusankareita aina Roope Tonteriin saakka, ei saavuttanut toivottua määrää kävijöitä. Ei syntynyt puhetta yleisössä, vaikka aiheen kiinnostavuuden ja paikallisen merkittävyyden vuoksi niin arveltiin käyvän ja vaikka näyttelyn nähneet olivat siihen hyvin tyytyväisiä. Kun Myytinmurtajia ja matkantekijöitä avautuu kaupunginmuseossa 23.11., jää nähtäväksi, aiheuttaako esimerkiksi maahanmuuttoteema keskustelua ja minkälaista, jos aiheuttaa. Samaan aikaan ajankohtaisen maahanmuuttoilmiön kanssa esitellään Karjalan evakoiden ja Amerikkaan muuttaneiden suomalaisten tarinoita, jotta menneitä ja nykyisiä muuttoliikkeitä voi pohdiskella rinnakkain.

Kymenlaaksoon on muutettu ja täältä on muutettu muualle. Aikansa kosmopoliitit, kuten elimäkeläinen keksijä Eric Tigerstedt ja Fabergén korusuunnittelijana tunnettu, sittemmin kuusankoskelainen Alma Pihl kertovat näyttelyssä matkantekijöiden tarinaa. Valkealan Kouvolasta lähtenyt kenraali Kaarlo Kivekäs saa oman näyttelynsäkin Myytinmurtajien ja matkantekijöiden oheen. Poikilo-museot kuuluvat myös Kasvoja Kymenlaaksosta -näyttelyiden verkostoon.

S/S Urania keväällä 1893. Kuva: Suomen merimuseo / merikapteeni J.A. Rosqvist.

Museot ajattelun alustana, ihmiset yhteiskunnan vaikuttajina

Kantaaottamisen ja keskustelun avaamisen näkökulmasta kuluva Poikilo-museoiden vuosi on ollut ajatuksia herättävä. Ehkäpä vastaukset siihen, mikä puhuttaa, ovat yksinkertaisia, vaikka vaikeita nähdä ennakkoon. Urheiluhistoria ei kiinnostanut urheiluyleisöä, joka mieluummin seuraa eläviä urheilutapahtumia kuin museonäyttelyn sisältöjä. Sisällissota ei aiheena kohauttanut, koska sitä käsitellään sovinnollisesti ja ymmärtäväisesti. Sikamessias-keskustelu ryöpsähti, koska teos on edelleen henkilökohtaisiin tunteisiin uppoava ja syntynyt vailla sovittelun aspektia. Ajan henkeenhän se tehtiin vuonna 1969 nimenomaan kritiikiksi – tosin ei kristillisyyden kritiikiksi eikä jumalan pilkaksi, vaan pikkuporvarillisen elämäntavan irvikuvaksi.

Keskustelua, äärilaidoilta huutelua ja riidanpoikastakin on siis saatu museotoiminnalla tänä syksynä aikaan Kouvolassa. Nykyisen, moniäänisen ja avoimen kommunikoinnin aikana kaikki kukat saavat kukkia ja itse kukin saa valita mieluisensa sfäärin. Muutetaanko edes arvokeskustelulla maailmaa, se on toinen asia. Mutta kenties edes yksikin uudelleen maailmankuvaansa pohdiskeleva ihminen on perhosensiipiefektin logiikan mukaisesti merkityksellinen muutoksen airut. Mihin suuntaan sitten itse kukin haluamme ajatusmallejamme muuttaa, sen valitsemme tietysti itse ja sen mukaisesti vaikutamme ympäristöömme ja sitä reittiä koko yhteiskuntaan. Museot olkoot edelleen hedelmällisiä ajatusten kasvualustoja maailman muutoksissa.
***


Kirjoittaja on Elina Bonelius, museon johtaja



Sirpaleita suomalaisuudesta – Suomi 100 vuotta, taidemuseo Poikilo, 7.1.2018 saakka
Myytinmurtajia ja matkantekijöitä, kaupunginmuseo Poikilo, 23.11.2017–13.10.2019
Kaarlo Kivekäs – kolmen armeijan kenraali, kaupunginmuseo Poikilo, 23.11.2017–3.2.2019
Poikilo-museot Kouvola-talossa, Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola, www.poikilo.fi
Museot avoinna ti–pe 11–18, la–su 12–17. Liput 7/5€, alle 18-vuotiaille vapaa pääsy.



.